sunnuntai, 16. helmikuu 2014

Maalaisjunttien hotellielämän testaus

Heips pitkästä aikaa! aattelin nyt kirjoittaa teille matkastamme hotelli maailmaan. ikinä ei olla oltu hotellissa ja tänä viikonloppuna sit päädyttii kokeileen. Nimittäin kihlajaislahjasta saatiin lahjakortti hotelliin. mukava ja rentouttava rakkauden täyteinen kokemus sinäänsä. Ainakin opin taas luottamaan mieheeni ainavain enemmän ja ihailin miljoona kertaa kuinka ihana mies mulla on ja kuinka onnellinen todella olen hänen kanssaan. En ollut koskaan uskonut että voisin olla niin helposti ja rennosti oma itseni jonkun miehen kanssa kuin nyt olen Rakkaani kanssa. 

miinuksena huomattiin että aika vähän oli ainakin tässä hotellissa palveluita nuorilleja siis tässä tapauksessa tarkoitan meitä 18-25v "nuoria" olihan siellä pleikkaria ja wii:tä... Mutta ei oo ihan meidän juttu. Aamu pala oli jo 7.00-9.00 (eli hyvästi pitkät aamu unet) ruokaa sai hotellin ravintolasta vain puoli 10asti illalla. Ja mielestäni jos tilaan kahdenhengen huoneen kihlajaisparille toivon meidän saavan parisängyn. Lauantaina piti olla semmonen "hetki rakkaudelle" hoito klo 12 mutta hoito olikin siirretty meidän tietämättä perjantaille klo12 olihan minulle kerran yritetty soittaa asiasta mutta minäkun ajattelin ettei hotellilla puhelimia tarvitse niin omani oli vain laukun pohjalla. Kaiken huipuksi meiltä perittiin 60€ peruuttamattomasta hoidosta... Hotelli työntekijä kyllä lupasi keskustella johdon kanssa ja olla yhteydessä mikäli saamme jotain hyvitystä tapahtuneesta. eniten ihmettelen miksei meidän huoneen numeroon oltu soitettu asiasta? jäämme odotteleen yhteyden ottoa...

Plussana Ruoka oli ravintolassa ihan mahtavaa! asiakas palvelu oli ystävällistä. Kylpylä oli sopivan kokoinen ettei tämmönen maalaisjunttikaan eksynyt. Kynttilä uinti oli aivan ihanan romanttinen. Hohto keilaus oli mahtava kokemus. Maksaminen sujui ongelmitta huoneen laskuun lahjakortilta eli lompakkoja ei tarvittu. Kulku hotellilta kylpylään, hoitoihin, keilaamaan tai esim. syömään sujui helposti ilman että tarvitsi mennä ulos. Sillä palveluiden välillä oli semmoinen lasitettu "putki" /kuja. Hotellilla oli keskitytty tuomaan rauhallinen rentouttava olotila myös sisustuksen kautta. Ja kyllä elämys syödä kerrankin mieheni kanssa hienosti ravintolassa mekko päällä hiukset hyvin. Hotellilla myös aika onnistuneesti pystyin elämään juuri hetkessä enkä murehtinut niin paljon pikku juttuja kuin kotosalla. Kuitenkin oli ihana palata kotiin ja vetää lökärit päälle sekä syödä aamiainen sohvalla, sain jopa kaffe latteni aamulla sänkyyn asti toimitettuna <3 

Hotelli elämä oli helppoa ja hienoa hieman myös kallista mutta uskon että siitäkin katoaisi hohto jos sitä tekisi useasti ja matkan jälkeen on aina ihana palata kuitenkin kotiin <3 katseltiin me myös jonkin verran hääpaikka mahdollisuuksia ja käytykkin jo kiivaita keskusteluita ajankohdasta ;) Minä kun tahdon naimisiin ennen lapsia mutta miu ukko kulta ei vielä taho oikeestaa kumpaakaa :D mutta sulattelu työtä jatketaan.. 

suklaasopuli kuittaa! 

 

 

torstai, 30. tammikuu 2014

outo sanoo maailma, rakas sanon minä veljelleni

tää maailma on niin julma.. Jos et oo samanlainen kuin muut joudut kärsimään, sitten jos sonnustaudut muita vastaan sinusta tuleekin se koulu kiusaaja paha ihminen.. eikä kukaan tiedä miten tarina alun alkujaan alkoi. He haukkuivat sinua, nauroivat sinulle.. huutelivat perääsi etkä voinut suojautua. sinä synnyit erilaiseksi. mutta sillä ei ole meille mitään väliä kuinka erilainen olet olet meille poika pieni poika jota tahdomme suojella mikäli se vain on mahdollista. aina emme ole kuitenkaan voineet olla sinun turvana koulu tielläsi emme ole olleet tukkimassa niiden suita jotka ovat satuttaneet sinua. Ja nyt kun sinä käännät suoja muurin vastaan ja alat taistella heitä niillä sanoilla joilla sinua on satutettu sinusta tuleekin se julma kiusaaja se paha ihminen. Mutta ei et sinä ole paha. Sinusta vain tuntuu pahalta joku on nakertanut sinun vatsaasi suuren kiven joka sattuu. Haluat sanoa tuskasta mutta kenelle ja miten? Minulle minä sanon. helppo sanoa sinä sanot mutta vaikea toteuttaa. Minä niin toivon että maailma näkisi ettet sinä ole paha. sinä olet ihana hauska poika joka on vihainen ilkeille ihmisille, jotka häntä ovat satuttaneet. Toivon vain ettet alkaisi tuskissasi satuttaa muita. et halua sitä samaa tuskaa muiden harteille mitä sinä olet joutunut kokemaan. et halua satuttaa ketään niin kuin sinua on satutettu. Ei sinusta on paljon parempaankin. Sinä voit olle esimerkki siitä kuinka kiusaaminen sattuu. kaikki eivät sitä tiedä sinä tiedät. sinä voit kertoa sen maailmalle.

surullista taas väliin..

suklaasopuli kuittaa 

keskiviikko, 29. tammikuu 2014

epä onnistunut postaus...

Yritin eilen avautua alla olevasta ohjelmasta. kirjoitin kilometrin mittaisen tekstin ja arvaatkaas mitä. SE KATOSI!!!! Mies yritti epätoivoisesti onkia kirjoitustani netin syövereistä, minun pyöriessä ympäri kämppää sivistys sanojen saattelemana. Lopulta olin niin raivona että menin vain nukkumaan. Eniten kait ärsytti ettää minulla oli oikeaa asiaa maailmalle ja olin kerrankin jaksanut tarkistaa kirjoitus virheet ym. ja kuinka kävikään... virheistä oppineena kopion tästä lähin aina tekstini myös worldiin jotta se on edes jossain olemassa :)

tuossa alla linkki josta pääsee ohjelman näkemään. Ohjelma käsittelee ns. "taistelu koira rotuja" ja niiden aiheuttamia ongelmia suomessa sekä pohdintaa mitä asialle pitäs tehä. 

http://areena.yle.fi/tv/2152104

Oma mielipiteeni on se että yksikään rotu ei sinäällään ole vaarallinen oikeissa käsissä. Rodut eivät ole se ongelma vaan ihmiset jotka eivät jaksa perehtyä siihen mitä he koiralta haluavat ja mitkä ovat heidän resurssinsa hoitaa ja kasvattaa sekä virikkeellistää koiraa tarpeeksi. Spanielin ja dogo argentinon pito kun on "hieman" erilaista ja asettaa erilaiset vaatimukset omistajaa kohtaan. Toki yhteistäkin löytyy. Ruokaa ja lenkkeilyä tarttee koira kuin koira. toteutus tavat vain vaihtelee. Mitä vahvempi luontoinen koira sitä tarkemmat rajat. Taistelu koira toimintaa taas en ole ikinä ymmärtänyt. Miksi koirasta tehdään tappaja miksi se pitää kouluttaa siihen puremis kynnykseen asti ja tehdä siitä vielä hyväksyttävää koiran mielessä? Miksi Suomessa muka tarvitaan edelleen ns. vahtikoiria jotka purevat vieraat hengiltä kun luulevat sen olevan sallittua? saahan oviin nykyään lukot? Haukku vahtimisen ymmärrän kyllä eihän haukku haavaa tee. Mutta eihän poliisikoiriakaan kouluteta käymään heti kiinni ensimmäiseen vastaan tuliaan koska se olisi vaarallista. Ne haukkuvat ensin uhkaavan näköisesti ja senkin ne tekee vain ohjaajansa käskystä. Vapaa ajalla ne ovat mukavia koti koiria.

tässä kärjistetty esimerkkini: Buranaa voivat ottaa lähes kaikki ja sitä on helppo hankkia. Mutta mitä vahvempi lääkitys sitä tarkemman perehtymisen se vaatii. Voimakkaissa lääkkeissä on muistettava säännöllisyys. ja joitain tosi vahvoja lääkkeitä saa vain harvat reseptillä ja ne vaativat ihmiseltä jo lääkärin tarkkoja ohjeita. Väärin käytettynä ne voivat olla vaarallisia ja jopa tappavia, ihan niinkuin koiratkin. aika hassu esimerkki tuli mutta jospa ymmärrätte. Mitä yritin tarkoittaa :D

Sitten mielipiteeni tuohon "koiran ajokorttiin" Toisaalta se voisi olla hyväkin ajatus. Mutta kuka sitä valvoisi kenen se pitäisi käydä? kaikkien vai riskiryhmään kuuluvista koirista haaveilevien? kuka määrittä hyvän koiran omistajan? entä huonon? olisiko halukkaille myyjille/kasvattajille mahdollista esittää virallinen soveltuvuus testin tulos että on valmis huolehtimaan koirasta koiran vaatimalla tavalla? kenellä testin voisi tehdä psygolokilla? mitkä olisivat esteet koiran saamiselle? tunne kylmyys? empatian puute? psykoottisuus? vaikuttaisiko siihen kenties varallisuus?

itse olen vain opiskelia ja olen hankkimassa koiran pentua olisinko epäsopiva koiran omistaja? tuskin.. minulla on ollut vahvojakin koiria hoidossa ja hyvin ollaan selvitty: rajat, työ, rakkaus/lepo/hellyys menetelmällä. nimen omaisessa järjestyksessä. Liikunnan määrän tärkeyttä ei voi myöskään koskaan hehkuttaa liikaa koira on tehty liikkumaan. Se sekoaa ja lopulta vaikka yrittää syödä itsensä ulos talosta jos ei muutoin pääse ulkoilemaan! etenkin vahvat ja energisen luontoiset koirat alkavat ns. hyppiä silmille kun ne eivät saa purettua niille luontaista energiaa joka on niihin jalostettu, jotta ne ovat jaksaneet mm. metsästyksessä/ karjan ajossa yms.

Hieman omia strategioitani: Olen tehnyt koiran kanssa heti selväksi että täällä mennään minun ehdoilla ja aina samoilla ehdoilla. se mikä on ensimmäisellä kerralla kiellettyä. on kiellettyä koko ajan. johdon mukaisuus on mielestäni myös yksi avain sana koiran "koulutuksessa" ikinä en ole käyttänyt nameja koulutuksessa ja mahdollisimman vähän sanallisia käskyjä. koira kun ei mielestäni toimi ihmis psygolokialla. eikä se ymmärrä puhetta. Sanattomat käskyt myös toimivat paljon paremmin. yksi äännähdys joka tarkoittaa että tehnyt väärin tai esim. väärässä paikassa sitten kun tekee oikein niin annetaan olla rauhassa tai silitellään. yritän aina kouluttaa koiraa lauma sääntöjen mukaisesti miten esim. emo koira opettaa pentuaan. Voihan koiraa tietysti opettaa myös nameilla ja lässytyksellä tyyli on vapaa. itse tahdon että koira tottelee minua joka tilanteessa ja kunnioittaa minua ilman herkkujakin. Herkut piilotan sitten esim kongiin tai pahvilaatikon sisään ja annan palkaksi esim. silloin kun koira makailee rauhallisena. samalla koira saa älyllisiä haasteita. tää on mun tyyli ja mieli pide koiran "koulutukseen. Koirista ja metodeista tuun varmasti vielä kans puhuun lisääkin. mutta eiköhän tää postaus nyt ollu tässä.

 

suklaasopuli kiittää ja kuittaa! 

 

maanantai, 27. tammikuu 2014

Puskaratsastaja vs koulu moovit

tänään "pitkästä aikaa" (viimeksi n.3vk sitte) talutin koulun hörnöttäjän talliin ja kävin johtajuus keskustelua läpi eli kumpi menee ensin jne.. voi että olikin jo ikävä sitä hevosen tuoksuakin. sit heijastimet niskaa ja ratsaille oli ihana pakkas ilma muttei kylmä kumminkaa :) meillä on vain hieman kommunikaatio ongelmia opettajani kanssa. itse olen ns. puskaratsastaja jolle riittää että hevonen tekee sen mitä pyydän ja palkitsen pitkillä ohjilla. tykkään myös välillä vaan käpötellä ja oon ehkä enempi länkkäri meiningistä kiinnostunu kuin saman radan kiertämisestä tiukin ohjin hevosen kaula luonnottomasti mutkalla.  ---> sanotaan kouluratsastukseksi. mutta minkäs teet kun ei täälläpäin ole sellaisia kouluja. toinen asia mistä ollaan erimieltä on hevosen maasto varmuus. itse luokittelen maastovarmaksi lähes pommin varman hevosen. eli ei säiky autoja postilaatikoita tai kuvittele niitä sapelihammastiikereitä joka helv.. puskan taakse. Opettajani taas pitää maastovarmana jokaista koulunsa hevosta. Tietysti tuskin yksikään hevonen voi olla täysin täysin varma, mutta näistä kahdeksasta laskisin vain kaksi maasto varmaksi. Minun gategoriassani ja maastoiluahan tulee päivittäin näiden kanssa matkalla maneesille. noin kilsan mittanen lenkki yhteen suuntaan.

eikä tietenkään saisi yleistää, mutta suurin osa puoliverisistä vain on vähän luupäitä herkkiksiä ja säikkyjä sekä niin suuriliikkeisiä että tämmösen pers jalan (jalat liian syvällä perseessä toisinsanoen lyhytjalkainen kääpiö ihminen) on hankala ajoittain pysyä kyydissä. ainakaan tyylikkäänä kouluratsastajaa muistuttavana sirona ihmisenä höyhenen kepeine apuineen. Toki vikaa on omassakin istunnassa mutta mun berberi vaan taitaa soveltua enempi lv:n ja suokin askeleille tai sitte ihan poneille. Suurin osa tallimme hevosista on kuitenkin puoliverisiä... Vaikka mielestäni olis jo oppimisenkin kannalta mukava että koululla olisi myös poneja, varsa, issikka, vuonis, suokki, lv ,.... Olen myös vähä sillä kannalla että nuo pv:t on ehkä enempi yhen ihmisen hevosia :) ja monta läheltä pititilannetta onkin jo sattunut kun näitä virtasia hevosia liikutellaan n.2krt viikko tai vähemmän... onneksi tähän mennessä kukaan ei oo loukkaantunu vaikka useesti on tullu ns. lähöt. kun esim. kärpänen onkin lentänyt ihan toiseen suuntaan :D

mutta on leikittävä niillä leluilla jotka on annettu :D tänään meni ihan hyvin yritän saada jalkoja pitemmälle joten ratsastelen päättäväisesti täysin ylipitkillä jalustimilla. (saamatta mitään kannustusta opettajaltani)  Selvittiin kolmella lähöt tilanteella (yllättävän vähän) jos matkalla mennään pitkillä ohjilla ollaan helposti naapurin kukka puskassa :S ja harmittaa ku niin kovin oon yrittäny reenata että laukassa nojaan taakse niin valitusta koko tunti ja sitten tunnin jälkeen sanotaan että näytti tosi hyvältä teidän meno tuossa yhdessä kohtaa :) no olis ehkä mun oppimisen kannalta ollut hyväksi sanoa se siinä hetkessä kun meni hyvin :D noo mutta jospa sitä kolmenvuoden jälee osais jotaki vähä tyylipuhtaamminki suorittaa :) ehkä... ratsastus on ikuisuus projekti ikinä ei tuu täydelliseksi...

Kesällä onneksi leirille tutulle tallille jossa oon ratsastanu koko pienen ikäni + yksityiset +muut ratsastuskoulut + hoitsuhepat ++++ :D mutta siis eniten oon ratsastanu tuolla maalais ratsastus tallilla jossa ei muuten kumma kyllä ole yhtään pv:tä eikä ole muuten läheltäpiti tilanteitakaa siellä oikeasti suurin osa hepoista on niin maasto varmoja kuin hevoset voi olla. odotanki 7pn:n leiriä ihan sikana vaikka oonki jo aina "vanha" leirille mutta henkinen ikähän riittää (10vee) lisäksi reissuun lähtee pikkusysterinikin joka on yhtä isopieni heppatyttö kuin minäki <3 ja hän on oikeasti 10vee. 

tässä linkki tallilta jonne menen vielä on vapaita leirejä ;)   http://paavontalli.fi/?page=etusivu

ja vielä video http://www.youtube.com/watch?v=Jm2ygb_xlzs

suklaasopuli kiittää ja kuittaa :) p.s yritän muistaa jossain välin puhua siitä narsismistakin ...

perjantai, 24. tammikuu 2014

Toiveena Alkoholiton isä

Mun oli tarkoitus kirjoittaa tänään narsismista, mutta jos nyt alan vielä sitä miettiä nii hukun tähän kyynel mereen. Vaikka ulkopuolisena sitä olisikin tietysti kiva katsoa. kiva kuunnella miten huonosti voi jollain mennä, kokea paremmuuden tunnetta. siitähän tämä maailma nykyään elää. Dissaten muita nostaen itseään aina vain ylemmäs kunnes tulee joku parempi/julmempi joka tiputtaa sinutkin. Elämä on nykyaikana kuin eräs peli jossa pingviinejä yritettiin saada pysymään "jäälautalla". Ihmisiltä on kadonnut oikeanlainen välittäminen toisiaan kohtaan! neuvotaan vaan miten pitäisi olla. Eskaristakin on tullut täyttä hullun myllyä. Piirretään viiva karttoja miten lapsi kehittyy. Osaako potkia palloa molemmilla jaloilla osaako kinkata jne? missä on tunne puolen kasvatus! luonto retkien tilalle on tulleet tylsät puulta haisevat koulu kirjat. ja värikynät ovat vaihtuneet lyijy kyniin.. Surullista KYLLÄ mutta totta. Kerron tästä aiheesta varmasti vielä lisääkin.

TOIVEENA ALKOHOLITON ISÄ:

Isäni minun rakas ja maailman paras isäni on alkoholisti. en muista milloin sen tajusin ekan kerran. Ehkä se oli silloin ,kun jäimme veljeni kanssa pakkaseen vähine vaatteinemme. ehkä se oli jokin niistä kerroista ,kun olimme Isää piilossa naapurissa tai mummolassa. Ehkä jokin niistä kerroista ,kun pelkäsimme henkemme puolesta ettei ovi kestä. Ehkä ne kerrat kun pelkäsin että Äiti kuolee. Ehkä se oli vanhempiemme ero. Isä osaa olla myös Isä. Isä on maailman paras Isä, silloin kun ei juo. Hän on niin hieno persoona ettei sanat todellakaan kykene kuvaamaan mitään sellaista. Häntä ei voi olla huomaamatta. Mutta valitettavasti tätä hienoa persoonaa varjostaa aina yksi tosi asia. Onko se juonut? tämä kysymys on aina mielessä se pelko ei lähde koskaan. Eikä se tuska kuole vaikka itkisin itseni nestehukkaan asti. Isä oli pitkän aikaa parhaimmillaan ehkä 5vuottakin juomatta (tuli uskoon) Itse en ns. Lestadiolaisuudesta kauheasti perusta mutta, kun ymmärsin että siinä uskossa ei saa juoda se oli minusta heti maailman paras uskonto. No aikansa kutakin repsahduksia tuli ja tuli parannuksia. Aina saa pelätä mikä sen milloinkin mahtaa laukaista. Yhtään Joulua en kuitenkaan muista Isän juoneen. Tai sitten hän ei ollut paikalla. Raskaimipia asioita mitä pieni tyttö voi kulla oman isän sanovan on se että Isä haluaa kuolla. Tai se kun Isä haukkuu Äitiä huoraksi... Mitä sitä voi siinä tilanteessa sanoa kun toinen sanoo olevansa turhan takia maailmassa. "älä nyt herran jestas tee sitä" Aina on se pelko kun puhelu loppuu, että entä jos se nyt tekee itselleen jotain.

Isä on minun ainoa Isä en voi saada tilalle toista. Ihan sama mitä hän on tehnyt. olkoon se mitä vain, niin mikään ei satu yhtä paljon kuin juominen. jos hän sen lopettaa hän on heti maailman paras isä. Jos tätä nyt lukee joku alkoholisti isä niin pyydän! ihan sama miten pahasti olet sanonut tai tehnyt! lapsesi rakastaa sinua, Lapsesi tarvitsee sinua ja on valmis ottamaan sinut takaisin Isän velvollisuuteen. heti kun lopetat juomisen! heti! Ja kaikki mitä teet alkoholistina satuttaa lastasi varmasti! jo pelkästään että juot! joka ikinen pullo.. joka ikinen lasillinen.. jokaikinen hörppy onkuin puukon isku lapsesi rintaan. Ei lapsen ei varsinkaan pienen eikä aikuisenkaan lapsen kuulu joutua kantamaan sellaista taakkaa ja vain sinä itse voit tehdä siitä lopun, vain sinä. tee se!

Palaten taas Isääni hän on nyt vähän ajan sisällä alkanut taas ratkeilla ja tällä hetkellä on ns. korkki auki. Juuri juttelin hänen kanssaan kolme tuntia ja yritin vain todistella miksi kannattaa vielä elää. miksi tarvitsen vieläkin Isää vaikka olen jo 21. Miehellenikin oli soittanut. Perusteluna on aina se että on niin kovat kivut että pakko juoda! eikö nyky suomessa saa semmosta hoitoa selkä kipuihin että ei tartte sen takia juoda! Ja kaikkein hupaisinta oli tänään puhelussa se ,että Isä oli vihainen siitä ,että olin ollut baarissa. No totta olin baarissa, mutten juomassa. Olin koulun Hevos luennolla, baarin kokous tilassa. 

Oikeastaan alkoholisti Isää voisi verrata Isään joka roikkuisi koko ajan hirressä. kuitenkin niin että ei ihan kuristuisi. ikinä et tietäis millon se hyppää ja miten kauan kestää. Olen sitä mieltä että alkoihin pitäisi saada luvat. Alkoholisteiksi lääkärin tarkastuksessa luokitellut eivät saisi alkoholi juomia mistään. aina kysyttäisi kaupan kassalla henkkarit joista iän lisäksi katottaisi myös alko lupa merkintä. Ei kait se niin vaikeaa voi nykypäivänä olla tehdä? ja halvemmaksi tulisi kuin Alkoholista johtuvien ongelmien hoito. Toki "normi" satunnais kuluttajat joilla homma pysyy lapasessa saattaisivat jonkin verran silti pysyä vahinko tilastoissa. Mutta esim. "juoppoja" ei käytännössä enää olisi tai ainakin heitä olisi vähemmän. Moni lapsi saisi ehkä isänsä takaisin kotiin opettamaan läksyissä ja olemaan Isänä. Tämä on kait nyt taas niit minun ruusun punaisia haaveita. Mutta näinä hetkinä kun korkki on auki. olisin valmis räjäyttämään joka ikisen alkon maanpäältä mikäli se olisi ratkaisu Isän juomis ongelmiin. Olisin valmis tekemään mitä vain jotta Isän ei tarvitsisi juoda. Olen opiskelia ja raha on tiukassa silti sain säästettyä Isälle synttäri lahjaksi lahjakortin 100€ hierontaan jotta saisi selälle jotain apua. Ajattelin että silloin kun selkä tulee kipeäksi hän ei avaisi korkkia vaan soittaisi ajan hierojalle...Toisin kävi.

kiitokset heille jotka jaksoivat lukea. tulee tänne vielä iloisiakin postauksia tämä oli nyt vain tämmöinen jaksossamme elämän alamäet.. Toivon että tämä löytäisi oikean kohde ryhmänsä ja auttaisi heitä ajattelemaan asioita myös lapsen kannalta ja hakeutumaan apuun. Toivon myös että tästä olisi apua jollekkin samassa tilanteessa olevalle <3  jaksamista heille ja toivoa paremmista selvistä päivistä :)

suklaasopuli on puhunut, kiittää ja kuittaa!